Kesä 2013

Kesällä se kaikki alkoi. Välillä oli upeaa ja aurinkoista ja välillä taas ei. Mutta mikä teki kesästä niin erityisen hienon? Kerron nyt tässä tekstissä, viitaten aikaisempaan kirjoitukseeni, kuluneen kesän tapahtumista.

Edelleen - Miksi sen kesän piti olla niin lyhyt?! :(

Olen siis ammatiltani muusikko ja tällä hetkellä hoidan vuodenvaihteessa 2013-2014 lakkautettavassa Pohjanmaan Sotilassoittokunnassa trumpetin äänenjohtajan tehtävää.

Mun ja Susannan nuorimmaiset veljet kirjoittivat samaan aikaan ylioppilaaksi ja molemmat juhlivat 1.6.2013 ylioppilasjuhlia omilla kotipaikkakunnillaan. Susanna Kiukaisissa ja minä Lapualla.

Toukokuun ensimmäisten tapaamisten jälkeen näimme Susannan kanssa seuraavan kerran 14.6, kun olimme työmatkalla Pohjanmaan Sotilassoittokunnan ja Satakunnan Sotilassoittokunnan kanssa keikalla maakuntalaulujen illassa Porissa Promenadikeskuksessa. Susanna oli juuri viettämässä lomaansa ja lomautuksiaan kotipaikkakunnallaan Kiukaisissa, josta Poriin ei ollut niin paljon matkaa. Olin saanut Susannalle vapaalipun konserttiin ja koko konsertin ajan tuli vilkuiltua yleisöön ja hymyiltyä siellä istuvalle Susannalle. Oli niin hyvä tunne koko konsertin ajan, vaikka se ei kokonaisuudessaan yhtään teknisesti haastava tilaisuus ollutkaan soittaa. Susanna yöpyi sen yön meidän hotellilla ja seuraavana päivänä Susannan oli lähdettävä äitinsä kyydissä Kiukaisiin pakkaamaan ja palasi sen jälkeen takaisin Helsinkiin.

Kesäloma alkoi mulla virallisesti maanantaina 24.6, mutta edellisen viikon tasoitusvapaiden ansiosta pääsin kesälaitumille jo tiistaina 18.6. heti töiden jälkeen. Samaisena iltana olisi ollut firman virkistystoimintaa saunomisen, grillailun ja ulkoilun merkeissä, mutta päätin lähteä Helsinkiin Susannan luokse heti kun se vain suinkin oli mahdollista, joten jätin virkistäytymisen muille työkavereille ja hyppäsin seuraavaan Helsinkiin menevään junaan. Koko junamatkan ajan Susanna piti mulle seuraa puhelimen välityksellä ja matka sujui rattoisammin. Ja voi sitä tunnetta kun saavuin Helsinkiin ja vastassa oli oma rakas <3 kun tiesi, että saa olla kahdestaan lähes 5 viikkoa! Päästessämme kotiin Susannalla oli mulle muutama pieni yllätys. 18.6. on mun syntymäpäivä ja Susanna oli leiponut mulle suffeli puffi-muffinsseja! Ne oli ihan sairaan herkullisia. <3 Se oli todella ihana ele ja nautin jokaisesta haukusta täysin siemauksin. Hän oli ostanut mulle myös pari DVD-leffaakin lahjaksi. Leonardo DiCaprion tähdittämät Kunniattomat Paskiaiset ja Inception, joista kumpaakaan en ole vielä nähnyt ja jotka haluaisin edelleen katsoa. Hänen kanssaan tietysti :) Hauska yhteensattuma kävi juuri tuona päivänä. Susannan veljen vaimo synnytti juuri pojan. Ainakin synttäripäivä on helppo muistaa :D

Juhannuksena mentiin Susannan kanssa piknikille läheiseen rauhalliseen puistoon itse valmistamiemme eväiden kanssa. Sää oli täydellinen ja kaikki tuntui niin mukavalta. Tässä vaiheessa lähes vuoden mittainen alkoholittomuus-putki meni poikki. Olihan se juuri sellainen oikea ja special-tilanne kilistellä. Oli vain mukava olla ja nauttia toisen hyvästä seurasta. Pelleilyltä ei toki vältytty! Käytiin aikaisemmin ostamassa kaukolaukaisin Susannan kameraan ja lähdettiin pienessä maistissa kämpän kautta luontoon kuvailemaan. Tässä tapauksessa luonto tarkoittaa läheistä lasten leikkikenttää, jossa kaksi sekopäätä aikuista alkaa pelleilemään ja leikkimään kaukolaukaisimella. Pitkä, aaltoileva liukumäki oli yksi lempparijutuista ja siitä onkin paljon erilaisia kuvia. Toinen lemppari oli iso kivi, jonka päältä sitten pompittiin alas ja Susanna onnistui eräässä hypyssä vetämään rähmälleen niin, että raapi polvet ja kädet verille. kohtalokkaan hypyn jälkeen ainoa, mitä Susanna ajatteli, oli "Voi ei! Eihän mun naamalle käynyt kuinkaan?!" Ei käynyt. Ja kaikki oli hyvin. Mietin, että onpas se erilainen tyttö tuo Susanna. Ei yhtään sellainen prinsessa mitä luulis :D Ja se on vain hyvä juttu se! Juhannuksen jälkeen päätettiin pitää pieni studiokuvaussessio kotona, josta ainakin muutamat otokset olivat erittäin onnistuneita. :)

Kesällä tuli vähemmän käytyä kuntosalilla, mutta lenkkeiltyä tuli sitäkin enemmän. Käytiin useasti Susannan kanssa hölkkäämässä seuraillen sykkeitä ja keskinopeuksia. Ja aina tuli juostua Susannaa vastaan kun tämä oli päässyt kuntosalilta, josta tehtiin kävelylenkki kotiin. Kuntosaliton kesä ei ollut. Sain Töölön Forever-kuntoklubiin kolmen päivän passin ja kävin siellä sitten pari kertaa treenaamassa sen kanssa. Muuten tein omat aamutreenit silloin kun muistin ja kävin vetelemässä leukoja missä suinkin keksin :) mikä tahansa poikkipuu tai rauta käy leuanvetotangoksi kunhan siitä on mahdollista tarttua ja on tarpeeksi tilaa roikkua. Mä niin rakastan leukojen vetelyä! :D parasta treeniä ylävartalolle. Siinä voi varioida liikettä todella paljon ja kaikki ottaa kehoon hieman eri tavalla. Käytiin Susannan kanssa myös kokeilemassa boulderointia Konalassa Boulderkeskuksessa. Tai Susanna kokeili ja minä kokeneena konkarina näytin vähän mallia miten isot pojat kiipeää toiseksi helpoimpia reittejä... :D Kyllä mä vielä joskus, hei, osaan!

Tuli kesäkuun lopussa tutustuttua Susannan parhaaseen kaveriin, Sallaan ja sen poikaystävään, Markukseen. Niillä oli tuparit ja Susanna oli jo aikaisemmin uhannut tehdä heille kakun ns. tuparilahjaksi. Ensin idea oli tehdä aeeevan ehana sateenkaarikakku, mutta se olisi ollut liian hankala toteuttaa, joten päädyimme vähän saman aiheen ympärillä yksisarvisiin. Toteutukseen laitettiin sitten idea kahdesta pyllistävästä yksisarvisesta, joista toinen esittää Sallaa ja toinen Markusta. Ja niille persposkiin kirjaimet "S" ja "M" (S&M höhöhö) En ollut koskaan ennen tehnyt mitään sokerimassasta, joten oli tosi jännittävää alkaa väsäilemään koristuksia kakkuun. Ihan oikeasti oli hauskaa! :D Halusin välttämättä kokeilla tehdä ruusujakin ja mielestäni ne onnistui ihan ok. :) Lopputulos oli hieno ja sekä isäntäväki, että vieraat pitivät kakusta. Ja sehän oli pääasia :) Mulle se suurin juttu kuitenkin tässä oli se, että sai väsäillä jotain oman kullan kanssa. Se on se matka mikä on siinä jotenkin se juttu mulle. Kuten yritän nykyään ajatella asioita muutenkin - Ei saisi keskittyä niin paljon lopputulokseen, täytyy osata nauttia matkasta :) Nyt tuli nautittua sekä matkasta, että lopputuloksesta sen verran, että meinas pieni ruokamorkkis iskeä :D Tuli sen verran kaikkea liian hyvää syötyä siellä tupareissa! Ei kai pitäisi ihan kokonaisia herkkupäiviä pitää jos ei ole raskas treeniviikko. Noh, ei ne kilot ihan heti takaisin onneksi tule. Kunhan pitää muuten terveellisen linjan ruuan suhteen :)

Pyrin valmistamaan mahdollisimman paljon ruokaa kuin mahdollista itse kotona ja vältän eineksiä sun muita kemikaaleilla kuorrutettuja pikasapuskoja. Helsingissä ollessani yleensä tein ruokaa silloin kun Susanna oli töissä, niin säästyi sitten iltapäivällä aikaa tehdä muita asioita yhdessä. Voi luoooja.. oli ikävä tiskikonetta :D Siihen käsintiskaamiseen on nyt vain totuttava koska vuodenvaihteessa olen Susannan luokse kuitenkin muuttamassa :) Eikä se mua niin haittaa. Säästäähän tiskikone aikaa toki. Sellaisesta luxuksesta olen saanut täällä Vaasassa nauttia ainakin hetken aikaa.

Tupareiden jälkeen tosiaan pidettiin parin viikon herkuton kunnes päätettiin mennä Kakkugalleriaan kakkubuffettiin täyttämään itsemme erilaisilla kakuilla. Ai että ne maistui niiiiin hyvälle! Söin itse jotain tusinan verran niitä kakkupaloja ja Susanna ei paljoa sitä määrää laittanut huonommaksi. Kakkuähky! Ah. Ja pienoinen oli ruokamorkkis sen jälkeen :D Ostin jätskikoneen meille, että voitiin ruveta tekemään proteiinijäätelöä. Ja niinhän me sit tehtiin. Itsetehty jäätelö on jotain niin hyvää! Ja se, kun tietää tasan mitä se jäätelö sisältää, on vain pelkkää plussaa :) Suosittelen kovasti kokeilemaan! Proteiinipannarien ja tuoreiden marjojen kanssa itse tehty jäde on jotain niin käsittämättömän nannaa ettei mitään rajaa. <3 Oma lemppari on tällä hetkellä hieman sovellettu proteiinipistaasijäätelö. Nam nam! Kesällä tuli paljon syötyä hedelmiä. Varsinkin vesimelonia kun ne minimelonit oli s-marketissa tarjouksessa. Herkkua :D Rakastan tuoreista hedelmistä tehtyjä hedelmäsalaatteja. Raikasta ja maukasta!

Ainoa, mikä vähän harmittaa, on se, että ei ole kesän aikana kunnolla ehtinyt Susannan kanssa biitsittämään. Kyllähän me loppukesästä käytiin jossain rannalla nopeasti uimassa, mutta se kokemus oli vähän erilainen kuin mitä olisin ollut hakemassa.. tulipahan ainakin uitua edes sen verran luonnon vedessä vaikka todella vilpoinen oli! Se pitkä kävelylenkki sinne ja takaisin oli mukava taittaa Susannan kanssa kahdestaan :)

Käytiin Tampereella Heinäkuun puolessavälissä morjestamassa Susannan kanssa mun isoveljeä, Arnoldia ja sen tyttöystävää, Henriikkaa. Onnibussilla matka oli suhteellisen edullinen ja kätevä. Ainoa juttu vaan, että ei päästy heti vierekkäin istumaan ja bussissa oli tuskallisen kuuma. Tampereella tehtiin luontoretki Suolijärvelle virvokkeiden kera, vaihdeltiin kuulumisia, kokkailtiin ja katsottiin leffaa, josta Susanna muistaa vain sen, että siinä ammuskeltiin paljon ja "Stathami oli komee". Leffa oli The Expendables. Raukka parka oli niin väsynyt, että nukahti kesken leffan. :) Oli mukava käydä siellä päin visiteeraamassa ja Susannakin näki, että millainen heppu tää mun isoveli oikein on.

Mulla päättyi kesäloma 23.7. ja heti seuraavana päivänä, keskiviikkona, piti mennä jo keikalle. Tilaisuus oli jonkun 100-vuotiaan lotan syntymäpäivät. Oli hienoa soittaa vanhukselle. Onhan se kunnioitettava ikä saavuttaa. Saatiin nähdä myös juuri tätä syntymäpäivää kunnioittava ylilento Kauhavan ilmasotakoulun puolesta. Torstaina oli taas Vaasan kaupunginorkesterin keikka, jossa olin keikkalaisena. Täytyi käydä vaskiryhmän kanssa avaamassa Kalevankisat pienellä fanfaarilla. Tuon keikan jälkeen palasin tietysti heti takaisin Helsinkiin rakkaan luo kun töistä oli mukavasti taas vapaata ja lähdin sunnuntaina illalla junalla takaisin Vaasaa kohti. Seuraavana tiistaina Susanna soittaa mulle itkuisella äänellä "Romppuuu.. sattuu..". Mun sydän alkoi jyskyttää ja huoli Susannasta valtasi koko ruumiin. Jotain oli sattunut. Susanna oli saanut olkapäänsä sijoiltaan tehdessään pään yli vetoja liian isolla painolla epähuomiossa väärällä tekniikalla ja napsauttanut sen takaisin saman tien. Ei muuta kuin lekurille, käsi kantositeeseen ja 3 viikon sairasloma toiseen käteen.

Meillä oli sen viikon perjantaina Helsingissä viihdekonsertti Espan lavalla ja sen jälkeen Vartioparaati. Tultiin jo torstaina illalla Helsinkiin ja silloin näki Susannan taas. Hengailtiin työkavereiden kanssa hotellin lähistöllä ja Susanna yöpyi hotellilla meidän kanssa :) aamupalalla hotellilla oli paljon porukkaa syömässä. Hotellin maskotti, Onni-orava, tuli ahdistelemaan Susannaa meidän pöytään. Teki oikeasti mieli täräyttää sitä oikealla koukulla :D Vartioparaatin jälkeen jouduttiin lähtemään Hämeenlinnaan seuraavan päivän tilaisuutta varten, joka pidettiin Hattulassa. Suomen kieli 150-vuotta. Pidettiin pienimuotoinen ulkoilmakonsertti osana juhlapäivää. Samaisena lauantaina Susanna saapui Vaasaan vähän sen jälkeen kun itsekin päästiin takaisin pikku kiertueeltamme ja viihtyi täällä reilun viikon kunnes täytyi lähteä takaisin Helsinkiin, jonka kautta Kiukaisiin valmistelemaan isoveljensä lapsen ristiäisiä. Saatiin vihdoin toteutettua auringonlaskun tuijottaminen heti sunnuntaina ^__^ Pikkuveli lainasi Tomb Raiderin ja se sitten hakattiin Susannan kanssa läpi 100% suorituksella. Todella hyvä peli! Oli ihanaa olla Susannan kanssa täällä kahdestaan. Pääsi näkemään millasessa loukossa se Romppu oikein asuu :p ja kuinka mahdottoman pölyistä täällä on.

Ihan pari viikkoa sitten kävin taas vaihteeksi Helsingissä Susannan luona viettämässä viikonloppua. Oltiin aikaisemmin saatu kutsu kaveriltani, Stefanilta, tulla hänen vanhan kämppänsä läksiäis-naamiaisiin sinä lauantaina. Piti siis olla jotain erikoista päällä, oli oltava jotain muuta kuin oma itsensä. Noh, Susanna pukeutui sihteeriksi ja minä puolestani joksikin epämääräiseksi rastapäiseksi rokkariksi. Paikan päällä oli sekalainen joukko erilaisia hahmoja, kuten Kissamies, Prätkähiiri nimeltään Tommy Räjähde, Pikku-Myy, Tintti ja muita erikoisia tapauksia. Ilta oli oikein rattoisa ja juomatarjoilu pelasi. Eipä olisi tarvinnut omia juomia hankkia ollenkaan. Oli sen verran paljon sitä nestettä tarjolla ja suorastaan tyrkyllä. Tuli vähän herkkupäivän kunniaksi syötyä vaahtokarkkeja, sipsejä ja suklaatakin. Ihan hyvällä omallatunnolla :) Ihan jees meininki. Kiitos Stefanille hienosta tilaisuudesta. Aivot oli siinä vaiheessa iltaa tekemässä varaslähtöä unten maille, eikä oikein ajatus meinannut pelata suurimman osan ajasta. Ehkä mä sitten omaksuin hyvin roolini sellaisena piripää-rokkarina? who knows.

Viime viikonloppuna käytiin kannustamassa Susannan kaveria, Sallaa, Helsinki Midnight Runilla. Ja hienosti tyttö juoksi sen 10 kilometriä aikaan 1h 8min! :) Käytiin lasillisilla sitten juoksun jälkeen Stone's-nimisessä olutravintolassa.

Sellaista siis meidän yhteiseen kesään näin suurinpiirtein kuului. Sitä kaikkea muistaa vain lämmöllä ja kaivaten. Jokainen Susannan kanssa viettämäni hetki on mulle kultaakin arvokkaampaa.. Mitään en tekisi toisin, mitään en vaihtaisi pois. Uskon ihan täysin meihin, meidän yhteiseen taipaleeseemme tämän planeetan päällä. Niin kauan kuin uskomme toisiimme ja itseemme ja olemme toistemme tukena kaikissa tilanteissa, meillä on kaikki hyvin. Elämä on matka, ei päämäärä. Ja maailma ei tule koskaan valmiiksi. Nauttikaamme vain siitä mitä on ja hyväksykäämme asiat mitä emme voi muuttaa. Elämä on elämistä varten. Kuvia saattaa päivittyä lisää sitä mukaa mitä niitä löytää ja viitsii laittaa. :)